Notice: Undefined index: tunn in /data/www/html/luontovaalikone/oulu/erittely.php on line 7


SLL:N Oulun luonnonsuojeluyhdistys

LUONTOVAALIKONE

Ehdokkaan vastaukset

Ehdokas nro 525 Tytti Tuppurainen, SDP, Oulu


Kysymys nro: 1

Pienvesiä, kuten puroja, lähteitä ja lampia, on Suomessa valtavasti ja ne toimivat elinympäristönä monille uhanalaisille lajeille. Pienvesillä on ennallistamistarpeita, joita varten tarvitaan tarkempaa tietoa niiden tilasta.

Oulun omistamat pienvedet tulee kartoittaa ja niille laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulun kaupungin ympäristöohjelman 2026 yhtenä päätavoitteena on monimuotoinen luonto ja vesistöjen hyvä ekologinen tila. Kaupungin omistamien vesialueiden kunnostustoimenpiteitä toteutetaan kunnostusohjelman ja sen prioriteettijärjestyksen mukaisesti.




Kysymys nro: 2

Vesistöjen luonnontila on heikentynyt mm. maankäytön, säännöstelyn ja vesirakentamisen vuoksi. Vesistön luonnontilan palauttamis- eli ennallistamistoimia ovat esimerkiksi kutusoraikkojen lisääminen, vaellusesteiden poistaminen ja virtaamavaihtelun palauttaminen. Myös valuma-alueeseen tulisi kiinnittää huomiota veden hyvän laadun ja rantavyöhykkeen hyvän ekologisen tilan palauttamiseksi.

Vuosittain on kunnostettava vähintään yksi kaupungin omistama muuttunut vesistöalue, jolla hyvä ekologinen tila on saavutettavissa.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulun kaupungin ympäristöohjelman 2026 yhtenä päätavoitteena on monimuotoinen luonto ja vesistöjen hyvä ekologinen tila. Kaupungin omistamien vesialueiden kunnostustoimenpiteitä toteutetaan kunnostusohjelman ja sen prioriteettijärjestyksen mukaisesti.




Kysymys nro: 3

Maankäytön muutokset ovat merkittävä syy elinympäristöjen häviämiseen ja lajien uhanalaistumiseen. Oulussa on rikas meri- ja rantaluonto, jonka monimuotoisuutta voidaan vaalia suojelemalla arvokkaat alueet.

Meren ja rantojen uhanalaiset luontotyypit tulee suojella maankäytön muutoksilta.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Luonnonsuojeluun varatuilla alueilla turvataan Perämeren rannikon luontoympäristön säilymistä ja luodaan myös virkistysmahdollisuuksia. Meillä on Pohjois-Pohjanmaan alueella lukuisia tärkeitä kohteita.




Kysymys nro: 4

Oulujokisuiston arvokkuutta voidaan tuoda esille kunnostamalla Merikosken pääuoma virtavesikutuisten kalojen elinympäristöksi. Kunnostaminen olisi toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin ja ennallistaminen maksaisi itsensä kaupungille nopeasti takaisin matkailun ja ihmisten hyvinvoinnin lisääntyessä. Merikosken pääuoman kunnostaminen olisi hyvä jatko paljon huomiota ja kiitosta saaneen Hupisaarten purojen kunnostukselle.

Vaelluskaloille on palautettava lisääntymisalueita Merikoskeen.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulun demarit oli mukana valtuustoaloitteessa, jossa tutkitaan Merikosken kuivan uoman ympärivuotisen vesittämisen mahdollisuuksia. Selvitys tehdään yhteistyössä Oulun Energian kanssa.




Kysymys nro: 5

Energiasiirtymä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. EKOenergia-merkki huomioi tuotannon hiilijalanjäljen lisäksi myös muita kestävyyskriteerejä. Esimerkiksi puubiomassan osalta ei hyväksytä suurten tukkien tai kantojen käyttöä ja EKOenergia-merkitty vesivoima edellyttää jatkuvaa virtausta.

Oulun energiainvestoinnit on suunnattava EKOenergian kriteerit täyttävän energian tuotantoon.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulu on asettanut itselleen kunnianhimoiset, mutta realistiset tavoitteet hiilineutraalisuudesta. Esimerkiksi turve on koko ajan vähentyvänä seospolttoaineena realiteetti Oulun kaukolämmön tuotannossa vielä pitkään. Kuitenkin tavoite on päästä siitä energialähteenä eroon. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee päästökauppajärjestelmän ja sen myötä hinnan nousun myötä.




Kysymys nro: 6

Oulu tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä, mikä on vaatimattomampi tavoite kuin koko Suomen hiilineutraalisuustavoite (2035). Tavoite on vaatimaton myös verrattuna moniin muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Tampere ja Espoo aikovat olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, Turku 2029 ja Lahti 2025. Myös Oulun tulisi lisätä kunnianhimoaan ilmastotoimissa, joilla on jo kova kiire.

Oulun on asetettava tavoitteeksi hiilinegatiivisuus vuoteen 2030 mennessä.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulu on asettanut itselleen kunnianhimoiset, mutta realistiset tavoitteet hiilineutraalisuudesta.




Kysymys nro: 7

Ilmastokestävä liikkuminen on helppoa silloin, kun liikennejärjestelyt tukevat sitä. Yksityisautoilun sijaan on edistettävä joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä.

Kestäviin kulkumuotoihin kuten kevyt- ja joukkoliikenteeseen suunnattujen investointien pitää olla suuremmat kuin yksityisautoiluun kohdistetut investoinnit.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys:

Summien sijaan on katsottava järkevää kokonaisuutta. Oulun liikenneverkkoa on kehitettävä johdonmukaisesti, muistaen niin kävelijät, liikuntarajoitteiset (esteettömyys!) pyöräilijät, kuin julkista liikennettä käyttävät sekä henkilöautoa eri syistä tarvitsevat.




Kysymys nro: 8

Metsäkuntana Oulu voi näyttää esimerkkiä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja virkistysarvojen lisäämisessä. "Luonto on voimavaramme" kuuluu Oulun ympäristöohjelman kolmas painopiste ja sitä voidaan edistää keskittymällä kuntametsien tarkastelussa ensisijaisesti metsien luonto- ja hyvinvointiarvoihin.

Puunmyynnin tuottotavoitteesta on luovuttava hakkuupaineen vähentämiseksi ja metsien luonto- ja virkistysarvojen edistämiseksi.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys:

Metsien virkistys-, monimuotoisuus- ja metsätaloustavoitteet voidaan yhdistää järkevällä metsienkäytön suunnittelulla. Kestävää metsätaloutta on mahdollista harjoittaa samalla, kun samalla tehostetaan monimuotoisuuden turvaamistoimia ja toimet kohdistetaan oikein. 




Kysymys nro: 9

Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella merkittävä ja vakava haaste. Luontokatoa tapahtuu myös Suomessa, ja edellisessä arvioinnissa (Suomen lajien punainen lista 2019) uhanalaisia lajeja oli jopa 420 enemmän kuin vuoden 2010 arvioinnissa. Erityisen huolestuttavaa on, että 48 % Suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi (2018). Luontokatoon pitää puuttua nyt ja Suomi onkin sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä.

Luontokadon hillitsemiseksi vähintään 30 % Oulun alueen maa- ja vesialueista on suojeltava vuoteen 2030 mennessä.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Lisäselitys:

Suojelupäätökset on tehtävä luontoarvot edellä pikemminkin kuin prosentteja tuijottaen. Iloitsen suuresti Sanginjoen pitkään odotetuista päätöksistä.




Kysymys nro: 10

Suoluontotyypeistä yli puolet, 54 %, on uhanalaisia ja valtaosalla kehityssuunta on heikkenevä muun muassa ympäröivien ojitusten ja metsätaloustoimien vuoksi. Soita on ojitettu puuntuotantoa tavoiteltaessa, mutta sillä on ollut vakava vaikutus suoluontoon. Ennallistamalla voidaan palauttaa soita takaisin luonnontilaan ja elvyttää soiden uhanalaistunutta lajistoa.

Suoluonnon uhanalaistuminen pysäytetään suojelemalla ja ennallistamalla kaupungin omistamat ennallistamiskelpoiset suot.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Soiden ennallistamisen on yksi tärkeä keino monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Pohjois-Pohjanmaan alueella on erittäin paljon epäonnistuneita metsäojitettuja suoalueita, joiden luontoarvot voitaisiin palauttaa kustannustehokkaasti ennallistamalla.




Kysymys nro: 11

Suomen vuosittainen metsäkato on noin 19 000 hehtaaria. Metsäkato tarkoittaa metsämaan pysyvää muutosta, kuten rakentamista tai pellonraivaamista. Metsäkadolla on vaikutuksia ilmastoon ja luontoon. Viisaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan säästää arvokkaat metsäalueet.

Metsämaan asemakaavoittaminen ja raivaaminen rakentamista varten pitää rajoittaa luontoarvoiltaan heikommille alueille.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulussa on tilaa kasvaa ja kaavoittaa ilman että ajaudutaan törmäyskurssille luontoarvojen kanssa.




Kysymys nro: 12

Kaupunkiluonto muodostaa suuren osan nykyihmisen arkisista luontokokemuksista. Luontoarvoja edistämällä voidaan lisätä lähiluonnon virkistyshyötyjä. Esimerkiksi runsas lahopuun määrä lähimetsässä voi monipuolistaa alueen linnustoa ja niityt ovat helppohoitoinen ja kaunis ratkaisu myös pölyttäjien hyväksi.

Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta kannattaa Oulussa edistää lopettamalla lähimetsien harventaminen ja lisäämällä niittyjä.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta on suuri. Virkistyskäyttöön tarkoitettujen lähimetsien osalta on pohdittava erilaisia ratkaisuja monimuotoisuuden lisäämiseksi. 




Kysymys nro: 13

Vehreä kaupunki on paitsi viihtyisämpi, pystyy myös sopeutumaan paremmin muuttuvaan ilmastoon. Viheralueet hillitsevät kuumuutta hellejaksojen aikana ja ehkäisevät tulvariskiä.

Oulun on otettava kaavoituksessa käyttöön siniviherkerroin-työkalu, jonka avulla voidaan arvioida kasvillisuuden määrää ja hulevesien hallintaa.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulun kaupungilla on viherkerroin-työkalu.




Kysymys nro: 14

Tiivis kaupunkirakenne lyhentää välimatkoja ja tehostaa olemassa olevan infran hyödyntämistä. Luontoarvot pitää kuitenkin huomioida tiivistämisrakentamisessa, ja luonnon saavutettavuus myös kaupunkilaisille tulee varmistaa.

Yhdyskuntarakenteen hajautumista tulee hillitä yleiskaavan avulla. Tiivistämisrakentamista voidaan tehdä alueilla, joissa se ei vähennä olennaisesti tärkeiden viheralueiden määrää.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Oulussa on tilaa kasvaa ja kaavoittaa ilman että ajaudutaan törmäyskurssille luontoarvojen kanssa.




Kysymys nro: 15

Kasvipainotteinen ruokailu edistää ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Kasvisruoan hiilijalanjälki on pienempi, eikä sen tuotanto vaadi yhtä suurta maa-alaa kuin eläintuotanto. Kunnan ruokapalveluiden kysynnällä on vaikutusta tarjontaan ja kunta voikin olla mukana edistämässä lähialueen kestävää ruoantuotantoa.

Oulun ruokapalveluissa on lisättävä kasvisruokien määrää ja suosittava kestävästi tuotettua lähiruokaa.
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Olennaista on, että tarjolla on monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Mahdollisuuksien mukaan tulee suosia lähiruokaa ja kasvisten määrää tulee lisätä.




Kysymys nro: 16

Kiertotaloudessa kulutetaan mahdollisimman vähän neitseellisiä luonnonvaroja, eikä tuoteta jätettä. Kunnat voivat olla mukana siirtymässä esimerkiksi kierrätyspalveluiden ja kiertotalouteen pohjautuvien yritysten tukemisen kautta, sekä myös lisäämällä tavaroiden lainaamista.

Kiertotaloutta tulee edistää lisäämällä erilaisten käyttötavaroiden (esim. tavarapyörät, porat, ompelukoneet) lainausta kirjastoista.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Kirjastopalvelut ovat keskeisimpiä sivistyspalveluja ja sellaisina ne on turvattava kaikille kuntalaisille tasa-arvoisesti. Nykyään kirjastoista saa myös monia muita kuntalaisten tasa-arvoa ja osallisuutta lisääviä palveluja.




Kysymys nro: 17

Lähiluonto edistää terveyttä. Monipuolisen viherverkoston avulla turvataan luonnon saavutettavuus kaikille oululaisille, lähellä heitä.

Jokaisella on oikeus lähimetsään ja -luontoon

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Lähiluonto on meille jokaiselle tärkeä hyvinvoinnin lähde.




Kysymys nro: 18

Retkeily on kasvava harrastus, ja Oulussa on siihen erinomaiset edellytykset. Lisääntyvä luonnossa liikkujien määrä on hyvä huomioida panostamalla retkeilyreitteihin, joukkoliikenneyhteyksiin retkeilyalueille ja aiheeseen liittyvään viestintään ja karttapalveluihin.

Oulun alueen retkeilymahdollisuuksia on parannettava lisäämällä uusia ja kunnostamalla nykyisiä retkeilyreittejä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Luonnossa liikkuminen on tehtävä helpoksi ja saavutettavaksi kaikille oululaisille.




Kysymys nro: 19

Hiljaisuus ja pimeys ovat katoamassa, sillä ihmisen kädenjälki tavoittaa jo lähes joka kolkan. Hiljaisuus ja rauhalliset ympäristöt ovat kuitenkin tärkeitä palautumisen ja jaksamisen kannalta. Hyvä kaupunkisuunnittelu turvaa tällaiset alueet ja pyrkii vähentämään melua myös kaupunkialueella.

Kaupungin hiljaiset alueet (hiljaisia virkistysalueita ovat Hietasaari, Letonniemi, Auran majan reitit, Kalimeenlampi, Isokangas, Sankivaara, Pilpasuo ja Virpiniemi) tulee säilyttää hiljaisina ja liikennejärjestelyillä on pyrittävä vähentämään melua ja muita ympäristöhaittoja.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

Tämä on tärkeää huomioida jo suunnittelussa.




Kysymys nro: 20

Sanginjoen metsien suojelu on merkittävä askel ainutlaatuisen pohjoisen metsäluonnon vaalimiseksi. Yhtenäisyys ja laajuus lisäävät alueen luonto- ja virkistysarvoja.

Sanginjoelle tulee perustaa kansallispuisto. Siihen tulee liittää lähistön suojeltuja suoja metsäalueita.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Sanginjoen kansallispuisto on pitkäaikainen ta voitteeni, josta olen tehnyt mm. valtuustoaloitteen pian 20 vuotta sitten. Olen iloinen että hanke etenee.



Takaisin tuloslistaan